lauantai 14. joulukuuta 2013

Afrikan safari - Manyara Ngorongoro Serengeti

Helmkuussa 2013 tein tosi antoisan reissun Afrikkaan, lähinnä Tansaniaan. Olin matkassa poikani Rikun kanssa, joskin suomalaisen matkanjärjestäjän Aventuran matkalla. Kilimanjaron osuudesta olen kertonut erikseen, mutta aion sitä tarinaa myöhemmin vielä täydentää. Juttujen tarkoitushan on antaa tausta- ja etukäteistietoa vastaavaa matkaa suunnitteleville. Sellaiseenhan tämä netti on erinomainen kanava.

Nyt tarkoitukseni on paneutua tuohon safariosuuteen. Lähinnä teen sen kuvien avulla, mutta ehkä hieman tekstiäkin niiden yhteyteen. Varsinaiseen pakettimatkaan sisältyi vuorivaelluksen jälkeen 2-päiväinen safariosuus. Ensin puolikas päivä Manyaran kansallispuistossa ja sitten koko päivän safariajo Ngorongoron kraatterissa. Siitä sitten matkatoverimme lähtivät lepäilemään Sansibarin unelmarannoille.

Olimme Rikun kanssa päätyneet siihen, ettemme jättäisi tilaisuutta käydä myös Serengetissä, kun aivan sen viereen joka tapauksessa menisimme. Olihan - ja onhan - tuo Serengeti sentään mielestäni maailman tunnetuin ja merkittävin eläinsuojelualue. Niinpä räätälöimme Aventuran kautta meille kahdelle oman safariosuuden Serengetiin - 3 yötä ja noin 4 päivää. Voin vilpittömästi vakuuttaa, että se oli jälkeenpäinkin arvioiden erinomainen lisäpaketti ja todella kruunasi tuon sykähdyttävän Afrikan reissun.

Aion näissä safarikertomuksissa - joudun pilkkomaan tarinani useampaan osaan - käyttää siis melko paljon kuvia. Tulihan niitä tuolta koko Afrikan reissulta otettua useita tuhansia. No, älkää säikähtäkö. En aio niitä kaikkia tänne nettiin laittaa, vain muutamia (kymmeniä) esimerkin omaisesti. Tarkoitus on kuvien avulla havainnollistaa, mitä eläimiä safareilla (ainakin ja todennäköisesti) pääsee näkemään.

Kaikki kohteemme - Manyara, Ngorongoro ja Serengeti - sijaitsevat siis Pohjois-Tansaniassa. Ngorongoro ja Serengeti rajautuvat suoraan toisiinsa, mutta myös Manyara on aivan lähellä Ngorongoroa. Hyviä lähdeteoksia luettavaksi ovat Olli Marttilan kirjat.

Lähin kansainvälinen lentokenttä on Arushassa. Sieltä on muistaakseni Manyaraan noin puolitoistasataa kilometriä. Matkalla saa ihmetellä paikallisten elämää, vaikkapa banaanitoria.



Alueen alkuperäiskansoihin kuuluvat mm. maasait (masait). Heitä kerrotaan olevan noin 900.000, mutta he asuvat puoliksi Pohjois-Tansaniassa ja puoliksi Keniassa. Raja ei kuitenkaan maasaille merkitse mitään. Maasait elävät edelleen (puoli)paimentolaisina, osittain edelleen olkikupukattoisissa savimajoissa. Maasaiden tärkein omaisuus on nautakarja. Sitä samoin kuin vuohia ja lampaita he paimentavat teiden varsilla ja savanneilla. Maasaiden perinteinen vaatetus on punaista ja sinistä. Kun Arushasta ajelee kohti suojelualueita, voi poiketa maasaiden eläinmarkkinoille.



Manyara on pieni kansallispuisto Manyarajärven rantamilla. Manyarajärvi on suolajärvi kuten useat tuon seudun järvet. Suolajärvessä tyypillisesti ei ole laskujokea, vaan vesi haihtuu suoraan taivaalle. Sen seurauksena suolat ja muut mineraalit jäävät järveen ja järvi vähitellen saostuu suoloista. Suolajärven vesi on usein suolaisempaa kuin merivesi. Suolajärviä on erilaisia riippuen siitä, mitä suoloja järveen kasautuu. Suolajärvissä esiintyy voimakkaista leväkasvustoja, jotka tuovat järviin valtaisia flamingoparvia. Ne kykenevät siivilänokallaan siilaamaan vedestä leviä ravinnokseen.

Manyaran kansallispuisto sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassa, jonka reunavuoret kohoavat jopa 600 metriä laakson pohjaa ylemmäksi. Rotkoon, siis puistoalueelle, on muodostunut ns. pohjavesimetsä. Sen merkitys on siinä, että alue ei ole suoranaisesti riippuvainen sadekaudesta, vaan kasvillisuus on aina vihantaa. Siten se on luonut hyvät edellytykset sekä kasveille että eläimille. Alla näkymä hautavajoaman reunavuorilta alas Manyaraan kansallispuistoon:

Manyarajärven kansallispuistoa


Manyara on siis suurelta osin metsäistä, mutta Manyarajärven lähellä on myös avointa ruohotasankoa. Kooltaan Manyara on sen verran pieni, että se soveltuu esimerkiksi juuri puolen päivän safariajokohteeksi kuten meidänkin tapauksessa. Jos matkaan sisältyy vain yksi safarikohde, niin ehkä Ngorongoron kraatteri kuitenkin on silloin varmempi valinta kuin Manyara. Jos on mahdollista valita molemmat, niin se on ihan hyvä ratkaisu, koska eläimistö ja erityisesti kasvillisuus niissä on erilainen.

En osaa kattavasti kertoa, mitä eläimiä Manyarassa on. Sen vuoksi tyydyn (satunnaisjärjestyksessä) luettelemaan vain niitä, joita itse näimme ja tunnistimme: oliivipaviaaneja, vihermarakatteja, sinimarakatteja, kirahveja, norsuja impaloita, (etäältä) gnuita ja seeproja, pahkasikoja, (etäältä) virtahepoja, lehmähaikaroita, iibishaikaroita, afrikanhanhia, pyhäiibiksiä, afrikanhiirihaukka, sininärhi.

Manyarassa eläinten kuvaaminen on "haastavampaa" kuin Ngorongorossa tai Serengetissä, koska kasvillisuus on paljon tiheämpää. Laitan tähän juttuosioon vain muutamia eläinkuvia (ja lisää kuvia myöhemmin):



Oliivipaviaani




Vihermarakatti



Sinimarakatti


Manyarassa on erittäin monipuolinen linnusto, koska alueen kasvillisuus on monipuolista. Hieman ongelmia aiheuttaa se, että linnut helposti kätkeytyvät puiden siimekseen tai niitä pääsee ihailemaan vain varsin etäältä, kun ne kahlailevat Manyarajärven rantamilla. Ainakaan meitä ei viety aivan järven läheisyyteen. Niinpä esimerkiksi ei ole kelvollista (riittävän tarkkaa) kuvaa esittää afrikaniibishaikaroista, pyhäiibiksistä ja afrikanhanhista.




Lehmähaikara (Bubulcus ibis)


Sininärhi (Coracias garrulus)

Manyarassa lenteli myös runsaasti haukkoja (tai kotkia).



Afrikanhiirihaukka (Buteo augur)

Norsuja Manyarassa on melko paljon


Myös impala oli yleinen näky

Impaloita


Manyaran kasveista tulkoon esiteltyä mahtava apinanleipäpuu

Apinanleipäpuu


Matti Uurinmäki
14.12.2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.