Ngorongoron suojelualueella, melko lähellä Ngorongoron vuoren ja kraatterin seutuja, sijaitsee Oldupain rotkolaakso. Sitä - tai ehkä oikeammin koko Itä-Afrikan hautavajoaman seutua - sanotaan ihmissuvun alkukodiksi. Jos on safarilla Ngorongoron ja Serengetin suunnalla, mielestäni ehdottomasti kannattaa liittää safariin kulttuurihistoriallinen sivuhyppy ja poiketa Oldupaissa. Ngorongoron ja Serengetin väliseltä tieltä ei Oldupaihin ole kuin muutama kilometri.
Oldupaissa sijaitsee pieni vaatimaton museo - vai fossiilinäyttelyksikö sitä pitäisi kutsua.
Oldupain museorakennus:
Oldupai tunnetaan yleisemmin nimellä Olduvai. Tuo tunnetumpi nimi on kuitenkin itse asiassa virheellinen, mutta on aikoinaan päässyt syntymään ja myös iskostumaan niin ihmisten mieliin kuin kirjoihin ja nettiinkin. Oldupai sana tulee maasaikielestä ja tarkoittaa seudulla yleisesti kasvavaa keihäsanopinkieltä (Sansevieria ehrenbergii). Tämä nimikysymys selvitettiin perusteellisesti myös Oldupain esitelmöitsijän toimesta:
Oldupain merkittävyys liittyy ennen muuta antropologipariskuntaan Louis ja Mary Leakey, jotka pitkään työskentelivät Oldupain laaksossa. Mary Leakey teki vuonna 1950 merkittävän ihmissuvun kehitykseen liittyvän fossiililöydön: Hän löysi apinaihmisen kallon. Hominidi tunnetaan nykyisin yleisimmin nimellä Paranthropus boisei eli "rotevaetelänapina". Kallon iäksi määritettiin 1,75 miljoonaa vuotta eli noin 800.000 vuotta sen jälkeen, kun lähellä sijainnut Ngorongoron tulivuori romahti ja nykyisin eläimiä kuhiseva kaldera syntyi. Aikajaksot ovat käsittämättömiä, kun niitä vertaa vaikkapa meidän mittapuuhumme, jossa "ajanlaskumme" alkaa vasta noin 2000 vuoden takaa! Näitä ajanlaskuja pitäisi laittaa tuhat peräkkäin ennen kuin palataan takaisin Oldupaihin rotevanetelänapinan aikakauteen.
Oldupaista on löytynyt runsaasti eläinfossiileja sekä ihmissuvun esi-isien kivityökaluja. Homo-suvun ensimmäinen ihmislajihan on saanut nimekseen Homo habilis eli "käteväihminen" sen kunniaksi, että se osasi käyttää kivityökaluja. Myöhemmin maan kamaralle ilmestyi Homo erectus eli "pystyihminen", joka päätti lähteä katselemaan mualimaa ja tallusteli mm. Eurooppaan. Parin miljoonan vuoden kuluessa ihminen oli kehittynyt sen verran, että parisataa tuhatta vuotta sitten alkunsa saanutta ihmisen kehitysvaihetta on näin jälkikäteen alettu nimittää nimellä Homo sapiens eli "viisasihminen". Joskus tosin epäilee, että onkohan tuo nimitys ennenaikaista itserakkautta. Näitä sopii pohdiskella, kun vierailee Oldupaissa.
Oldupain näyttelyn fossiileja:
Kaaviokuva ihmissuvun vaiheista:
Oldupain rotko aukenee näyttelyrakennuksen takana. Rotkon reunalle on rakennettu eräänlainen näköalakatos, jossa museokävijöille pidetään pieni esittelyluento. Samalla vieraat saavat ihailla Oldupain rotkon näkymää, jota hallitsee värikäs monoliittikallio.
Oldupain katoksen kaiteella hyppeli mustanaamakutoja (Ploceus intermedius):
15.12.2013
Matti Uurinmäki
Oldupaissa sijaitsee pieni vaatimaton museo - vai fossiilinäyttelyksikö sitä pitäisi kutsua.
Oldupain museorakennus:
Oldupai tunnetaan yleisemmin nimellä Olduvai. Tuo tunnetumpi nimi on kuitenkin itse asiassa virheellinen, mutta on aikoinaan päässyt syntymään ja myös iskostumaan niin ihmisten mieliin kuin kirjoihin ja nettiinkin. Oldupai sana tulee maasaikielestä ja tarkoittaa seudulla yleisesti kasvavaa keihäsanopinkieltä (Sansevieria ehrenbergii). Tämä nimikysymys selvitettiin perusteellisesti myös Oldupain esitelmöitsijän toimesta:
Oldupain merkittävyys liittyy ennen muuta antropologipariskuntaan Louis ja Mary Leakey, jotka pitkään työskentelivät Oldupain laaksossa. Mary Leakey teki vuonna 1950 merkittävän ihmissuvun kehitykseen liittyvän fossiililöydön: Hän löysi apinaihmisen kallon. Hominidi tunnetaan nykyisin yleisimmin nimellä Paranthropus boisei eli "rotevaetelänapina". Kallon iäksi määritettiin 1,75 miljoonaa vuotta eli noin 800.000 vuotta sen jälkeen, kun lähellä sijainnut Ngorongoron tulivuori romahti ja nykyisin eläimiä kuhiseva kaldera syntyi. Aikajaksot ovat käsittämättömiä, kun niitä vertaa vaikkapa meidän mittapuuhumme, jossa "ajanlaskumme" alkaa vasta noin 2000 vuoden takaa! Näitä ajanlaskuja pitäisi laittaa tuhat peräkkäin ennen kuin palataan takaisin Oldupaihin rotevanetelänapinan aikakauteen.
Oldupaista on löytynyt runsaasti eläinfossiileja sekä ihmissuvun esi-isien kivityökaluja. Homo-suvun ensimmäinen ihmislajihan on saanut nimekseen Homo habilis eli "käteväihminen" sen kunniaksi, että se osasi käyttää kivityökaluja. Myöhemmin maan kamaralle ilmestyi Homo erectus eli "pystyihminen", joka päätti lähteä katselemaan mualimaa ja tallusteli mm. Eurooppaan. Parin miljoonan vuoden kuluessa ihminen oli kehittynyt sen verran, että parisataa tuhatta vuotta sitten alkunsa saanutta ihmisen kehitysvaihetta on näin jälkikäteen alettu nimittää nimellä Homo sapiens eli "viisasihminen". Joskus tosin epäilee, että onkohan tuo nimitys ennenaikaista itserakkautta. Näitä sopii pohdiskella, kun vierailee Oldupaissa.
Oldupain näyttelyn fossiileja:
Kaaviokuva ihmissuvun vaiheista:
Oldupain rotko aukenee näyttelyrakennuksen takana. Rotkon reunalle on rakennettu eräänlainen näköalakatos, jossa museokävijöille pidetään pieni esittelyluento. Samalla vieraat saavat ihailla Oldupain rotkon näkymää, jota hallitsee värikäs monoliittikallio.
Oldupain katoksen kaiteella hyppeli mustanaamakutoja (Ploceus intermedius):
15.12.2013
Matti Uurinmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.