keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kuolema Kultaisessa Kolmiossa

Palasin uudessa nuortendekkarissani Thaimaahan, peräti sen syrjäseudulle, pahamaineiseen Kultaiseen Kolmioon, joka kansainvälisesti tunnetaan nimellä Golden Triangle. Kultainen Kolmio on Pohjois-Thaimaan, Myanmarin (siis entisen Burman) ja Laosin yhteinen rajaseutu Mekong-joen varressa. Tuo Mekong-jokihan on myös hyvin tunnettu Vietnamin sodan ajoilta, jolloin sen suistoalueelle piiloutuneet Vietkongin sissit aiheuttivat amerikkalaisille paljon muutakin harmia kuin harmaita hiuksia. Itse asiassa siellä taisi kehkeytyä se sinnikäs vastarinta, joka lopulta nujersi maailmanmahdin sotavoimat.

Kultainen Kolmio on kuitenkin tunnettu nimenomaan huumeista. Alueella, sen vuorten rinteillä, on viljelty ja osin edelleen viljellään unikkoa, josta on kerätty oopiumia. Sitä käytettiin aikoinaan suoraan huumeena. Thaimaan Chiang Saenissa on oopiumimuseokin kertomassa karua kieltään tuosta vitsauksesta. Tosin huumekauppaa aikoinaan käytiin jopa valtioiden suosimana, sillä se toi valtavia tuottoja niin kauppiaille kuin valtioille. Oopiumista on sittemmin kehitetty ehkäpä vieläkin pahempi johdannainen, heroiini.

Huumeiden ohella Kultaisessa Kolmiossa liikkuu valtaisat määrät aitoja ja vähemmän aitoja jalokiviä - rubiineja, safiireja, smaragdeja, jadea. Niitä tulee Thaimaahan raakakivinä ennen muuta Myanmarista - sekä virallisia reittejä että vähemmän virallisia myöten.

Nuortenkirjassani Kuolema Kultaisessa Kolmiossa otin lähtökohdiksi niin huumeet kuin jalokivet. Kun niihin yhdistyy ahneus, ei olla kaukana rikoksesta. Sellaiseen päädytään tässä dekkarissanikin. Kun kysymyksessä on nuortenkirja, niin päähenkilö - siis jonkinlainen salapoliisi - on nuori suomalaistyttö, joka tarkkaavaisuudellaan selvittää matkaseurueeseen liittyvät rikokset.

Poikkeuksellisesti tämän teoksen ensimmäinen painos on julkaistu vain e-kirjana. Tietysti kustannussyistä. Pidättäytyminen pelkästään sähköiseen muotoon oli vaikea henkinen kynnys itselleni ylitettäväksi. Aika näyttää, miten tilanne jatkuu.

16.10.2013

Matti Uurinmäki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti