tiistai 27. toukokuuta 2014

Kreeta - jumalten saari

Vuosi sitten kävin - vasta ensimmäisen kerran - Kreetalla, mutta ihastuin jo silloin saaren karuun kauneuteen. En ole mikään rantalomailija. Taidan olla siihen liian kärsimätön luonne. Minun on päästävä kulkemaan uusiin paikkoihin. Jos ei muuta, niin koluamaan kivikoita tai raavituttamaan sääreni piikkipensaissa. Tai ainakin vähintään autolla ajelemaan vuorten soliin ja ihmettelemään ja ihailemaan näkymiä. Kreetalla siihen on erinomainen mahdollisuus.

Olen myös kiinnostunut historiasta. Kreetallahan sitä riittää - ainakin saaren kokoon nähden. Sitä paitsi Kreetan historia on niin Euroopan kuin koko maailman mittakaavassa todella vanhaa. Voihan Kreetaa täysin perustellusti sanoa Euroopan kulttuurin kehdoksi. Kreetan salaperäiseksi jäänyt minolaiskulttuuri on samoilta ajoilta kuin Egyptin paljon paremmin tunnettu faaraoaika. Siis useita vuosituhansia vanhaa. Vasta Kreetan jälkeen kehittyi Antiikin Kreikka, jota koulukirjoissamme ylistetään.

Historiallisiin taidenautintoihin Kreetalla olisi erinomainen mahdollisuus, mutta valitettavasti en ymmärrä taiteesta mitään. Maalauksissa minua sykähdyttää realismi, mutta vaikuttaa siltä, että se ei ole lainkaan sitä mitä taideharrastajat ja taideasiantuntijat arvostavat.

Niin, ihastuin siis Kreetaan jo vuosi sitten. Niinpä päätin tehdä tänä keväänä heti toisen matkan Kreetalle. On paras takoa silloin, kun rauta on kuumaa. Jos nyt käyttäisin tätä vanhaa sepän lausahdusta, sillä olenhan kyläsepän poika. Monta kertaa ahjon palkeita lapsena käyttänyt ja nähnyt hevosenkengän ja reenjalasraudan hehkuvan - ja myös alasimella taipuvan.

Tein vaimoni kanssa matkan Kreetalle jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Siis varsin aikaisin keväällä. Kreetan luonto oli kyllä jo hyvin vastaanottavainen eikä säässäkään ollut valittamista, sillä lämpötila keikkui 20 celsiusasteen tienoilla ja päivät olivat pääosin aurinkoisia. Turisteja Kreetalla oli verraten vähän - tai ainakin niin luulen, mutta omakohtaista kokemusta kesäkaudesta minulla ei ole. Monet Kreetan palveluista toimivat puoliteholla. Niinpä tavernojen ruokalistat olivat monin paikoin vielä talviteloilla ja tarjonta siten supistettua. Eihän siellä toki nälkää tarvinnut nähdä. Jos ei muuta keksinyt, niin ainahan oli tarjolla vaikkapa giroskebabia.

Alunperin tarkoituksemme oli jälleen majoittua Grand Leoniki -hotelliin Rethymnonin lähettyvillä, mutta hotelli olikin remontissa. Niinpä meille tarjottiin mahdollisuutta käyttää ketjun toista kohdetta Village Heights Golf Resort -hotellia, joka sijaitsi Iraklionin suunnalla. No, mikäpä siinä. Vuokra-autollahan joka tapauksessa lähtisimme Hanian kentältä, joten kaipa sitä voisi ajaa hieman pitemmänkin matkaa. Eihän Kreeta sentään mikään mahdottoman suuri saari ollut. Itse asiassa paikan vaihdos voisi tuoda aivan uusia kokemuksia ja elämyksiä.

Niin se toikin. Mietimme matkaohjelmamme uusiksi. Se oli itse asiassa hyvinkin helppoa, sillä Iraklionin suunnalla oli paljon mielenkiintoisia kohteita. Televisiosta olimme alkaneet seurata Saari-nimistä sarjaa, joka perustui Victoria Hislopin samannimiseen kirjaan. Sehän rakentui Spinalongan spitaalisiirtolan ja Plakan kylän ihmisten kohtaloiden pohjalle. Televisiosarja oli vaikuttanut hyvin sympaattiselta ihmiselon kuvaukselta. Eräänlaisina must-kohteina ohjelmaamme tulivatkin Plaka ja Spinalonga. Ja tietysti olisi käytävä Knossoksessa, minolaiskulttuurin vaikuttavinta palatsirauniota katsomassa. Käyntikohteita voisivat olla myös Lasithin tasanko ja sen reunavuoren kätköissä piilevä Zeus-jumalan syntymäluola. Siinähän sitä olisi ohjelmaa viikon matkalle.

Ajattelin kertoa hieman lähemmin noista mainituista kohteista myöhemmissä erillisissä blogiteksteissä, ettei tämä jaarittelu muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Kertoa sen vuoksi, että ehkä niistä tarinoista olisi hyötyä jollekulle, joka aikoo samoja polkuja myöhemmin tallata. Laitan oheen vielä muutaman kuvan, mutta niitäkin lisää sitten myöhemmin.

27.5.2014
Matti

Spinalonga Kreeta





Viljelyksiä vuoristoylängöllä Mochoksen kylän eteläpuolella

Vuohia Ambeloksen solan lähettyvillä

Agisarasin rantaa Hersonissoksen lähettyvillä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti