Jos nykypäivän ihmisiltä kysytään luetteloa maailman historian tunnetuimmista hallitsijoista, kärkijoukkoon nousee epäilemättä muinaisegyptiläinen nuorukainen. Hänet me tunnemme nimellä Tutankhamon.
Kymmenkunta vuotta sitten tein laajahkon kiertomatkan Egyptissä. Erittäin mielenkiintoinen ja antoisa reissu se olikin, suorastaan yksi parhaista matkoista. On tietysti selvää, että se oli täynnä historian tuulahduksia. Jopa niin paljon, ettei kaikkea kyennyt sulattelemaan ja omaksumaan.
Matkamme alkoi Luxorista, muinaisen Egyptin Thebasta. Tutustuttuamme siellä sekä Karnakin että Luxorin temppeleihin ja tietysti myös Kuninkaiden laaksoon jatkoimme laivaristeilyllä Assuaniin. Tuon risteilyosuuden pohjalta kirjoittelin runsas vuosi sitten ensimmäisen teokseni Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjaan. Murha Niilillä -kirja oli jonkinlainen pakon sanelema seuraus siitä, kun risteilymatkalla syvennyin jälleen kerran Agatha Christien kuolemattomaan Kuolema Niilillä -tarinaan.
Assuanista palasimme Luxorin kautta takaisin kohti pohjoista ja ajelimme itäisen autiomaan läpi Punaisen meren rannalle Hurhghadaan. Pari rantapäivää siellä ja sitten pitkä ajomatka Kairoon. Välillä oli mielenkiintoinen poikkeama Pyhän Antonioksen luostariin, jota syystä pidetään kristikunnan vanhimpana edelleen toimivana luostarina. Kairossa tietysti kävimme pyramideilla ja Egyptiläisessä museossa. Kairosta jatkoimme vielä muutamaksi päiväksi rantalomailemaan Sharm el-Sheikiin.
Mutta palatkaamme siis teinipoika Tutankhamoniin. Miksi hän on niin kuuluisa, vaikka hän hallitsi vain vajaat kymmenen vuotta ja kuoli noin 19-vuotiaana. Ja aikaakin hänen hallituskaudestaan on kulunut runsaat 3300 vuotta. Sitä paitsi hän ei ollut tekojensakaan puolesta mikään merkittävä hallitsija. Paljon häntä vaikuttavimpia faaraoita oli Egyptissä - ennen muuta tulevat mieleen Ramses II, Thutmosis III ja Seti I. Jopa Tutankhamonin isä Akhenaten jätti nimensä historiaan tekojensa vuoksi. Hänet nimittäin tunnetaan vääräuskoisena faaraona, joka hylkäsi Theban pääjumalan Amonin ja lukuisat muut vähempi arvoiset jumalta. Sen sijaan Akhenaten nosti ainoaksi jumalaksi auringonjumala Atenin.
Tutankhamonista teki kuuluisan hänen hautansa. Se löydettiin vuonna 1922 arkeologi Howard Carterin ja hänen rahoittajansa lordi Carnarvonin toimesta. Hautakammio sinänsä ei ollut kummoinen - ja miksi olisi ollutkaan, sillä Tutankhamonin hallituskausi oli verraten lyhyt. Mutta hauta oli täynnä esineitä. Paitsi että osa esineistä oli puhdasta kultaa ja siten rahallisestikin arvoikkaita, mutta ennen muuta esineistö oli kultaakin arvokkaampaa kulttuurihistoriallisesti. Esineistöön kuului mm. kultainen sarkofagi ja kuolinnaamio, joka on eräs maailman tunnetuimpia ja kuvatuimpia kulttuuriaarteita.
Kairon Egyptiläinen museo oli paikka, jossa faaraoajan historiasta kiinnostunut olisi halunnut viettää aikaa päivätolkulla. Siellä olivat esillä myös Tutankhamonin haudan aarteet - tai siis osa niistä. Vanhan museon tilat eivät sallineet läheskään kaikkien aarteiden esille laittamista. Tiettävästi uusi museo on rakenteilla - kenties jo valmiskin. Jos nykypäivän egyptiläiset keskinäisiltä kahinoiltaan ehtivät siellä jotain rakentaa, en malta olla ironisesti toteamatta.
Tutankhamoniin liittyy kuitenkin yksi salaperäisyys - nimittäin hänen kuolemansa. Tutankhamon oli siis vääräuskoisen faaraon Akhenatenin poika ja - faaraoiden tapaan - hänen puolisonaan oli hänen oma sisarpuolensa. Akhenatenin aikana ja mitä todennäköisimmin myös hänen jälkeensä Egypti oli melkoisessa käymistilassa. Riehuihan maassa uskonkiistoja, koska vaikutusvaltaisen papiston ylläpitämää jumalakulttia vastaan oli noustu ja pääjumala Amon syrjäytetty. Papisto alkoi saada uudelleen otetta vallasta. Heidän tavoitteensa oli mitä todennäköisimmin kitkeä juuriaan myöten vääräuskoisen faaraon perimä. Ehkä siinä meni myös Tutankhamon.
Tutankhamonin kuolemaa ovat tämän päivän tiedemiehet yksi toisensa jälkeen yrittäneet selvittää. Kuolinsyyksi on esitetty tapaturmaa ja sitä seurannutta tulehdusta, malariaa tai muuta sairautta, iskemällä tehtyä murhaa, myrkyttämällä tehtyä murhaa ja mitä milloinkin. Tuskinpa siihen aivan sataprosenttista selvyyttä saadaankaan.
Tutankhamonin kohtalon ja ylipäätään Egyptin kiehtovan historian innoittamana laittelin korteni tähänkin kekoon ja kirjoitin nuortenkirjasarjaani toisen Egypti-aiheisen teoksen nimellä Hieroglyfien salaisuus. Toivon sen osaltaan lisäävän nuorten kiinnostusta Egyptin historiaan, sillä onhan se samalla meidän kaikkien historiaa.
27.5.2014
Matti
Kymmenkunta vuotta sitten tein laajahkon kiertomatkan Egyptissä. Erittäin mielenkiintoinen ja antoisa reissu se olikin, suorastaan yksi parhaista matkoista. On tietysti selvää, että se oli täynnä historian tuulahduksia. Jopa niin paljon, ettei kaikkea kyennyt sulattelemaan ja omaksumaan.
Matkamme alkoi Luxorista, muinaisen Egyptin Thebasta. Tutustuttuamme siellä sekä Karnakin että Luxorin temppeleihin ja tietysti myös Kuninkaiden laaksoon jatkoimme laivaristeilyllä Assuaniin. Tuon risteilyosuuden pohjalta kirjoittelin runsas vuosi sitten ensimmäisen teokseni Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjaan. Murha Niilillä -kirja oli jonkinlainen pakon sanelema seuraus siitä, kun risteilymatkalla syvennyin jälleen kerran Agatha Christien kuolemattomaan Kuolema Niilillä -tarinaan.
Assuanista palasimme Luxorin kautta takaisin kohti pohjoista ja ajelimme itäisen autiomaan läpi Punaisen meren rannalle Hurhghadaan. Pari rantapäivää siellä ja sitten pitkä ajomatka Kairoon. Välillä oli mielenkiintoinen poikkeama Pyhän Antonioksen luostariin, jota syystä pidetään kristikunnan vanhimpana edelleen toimivana luostarina. Kairossa tietysti kävimme pyramideilla ja Egyptiläisessä museossa. Kairosta jatkoimme vielä muutamaksi päiväksi rantalomailemaan Sharm el-Sheikiin.
Mutta palatkaamme siis teinipoika Tutankhamoniin. Miksi hän on niin kuuluisa, vaikka hän hallitsi vain vajaat kymmenen vuotta ja kuoli noin 19-vuotiaana. Ja aikaakin hänen hallituskaudestaan on kulunut runsaat 3300 vuotta. Sitä paitsi hän ei ollut tekojensakaan puolesta mikään merkittävä hallitsija. Paljon häntä vaikuttavimpia faaraoita oli Egyptissä - ennen muuta tulevat mieleen Ramses II, Thutmosis III ja Seti I. Jopa Tutankhamonin isä Akhenaten jätti nimensä historiaan tekojensa vuoksi. Hänet nimittäin tunnetaan vääräuskoisena faaraona, joka hylkäsi Theban pääjumalan Amonin ja lukuisat muut vähempi arvoiset jumalta. Sen sijaan Akhenaten nosti ainoaksi jumalaksi auringonjumala Atenin.
Tutankhamonista teki kuuluisan hänen hautansa. Se löydettiin vuonna 1922 arkeologi Howard Carterin ja hänen rahoittajansa lordi Carnarvonin toimesta. Hautakammio sinänsä ei ollut kummoinen - ja miksi olisi ollutkaan, sillä Tutankhamonin hallituskausi oli verraten lyhyt. Mutta hauta oli täynnä esineitä. Paitsi että osa esineistä oli puhdasta kultaa ja siten rahallisestikin arvoikkaita, mutta ennen muuta esineistö oli kultaakin arvokkaampaa kulttuurihistoriallisesti. Esineistöön kuului mm. kultainen sarkofagi ja kuolinnaamio, joka on eräs maailman tunnetuimpia ja kuvatuimpia kulttuuriaarteita.
 |
| Tunkhamon - kultainen sarkofagi |
 |
| Tutankhamon - kultainen kuolinnaamio |
Kairon Egyptiläinen museo oli paikka, jossa faaraoajan historiasta kiinnostunut olisi halunnut viettää aikaa päivätolkulla. Siellä olivat esillä myös Tutankhamonin haudan aarteet - tai siis osa niistä. Vanhan museon tilat eivät sallineet läheskään kaikkien aarteiden esille laittamista. Tiettävästi uusi museo on rakenteilla - kenties jo valmiskin. Jos nykypäivän egyptiläiset keskinäisiltä kahinoiltaan ehtivät siellä jotain rakentaa, en malta olla ironisesti toteamatta.
 |
| Egyptiläinen museo Kairo |
Tutankhamoniin liittyy kuitenkin yksi salaperäisyys - nimittäin hänen kuolemansa. Tutankhamon oli siis vääräuskoisen faaraon Akhenatenin poika ja - faaraoiden tapaan - hänen puolisonaan oli hänen oma sisarpuolensa. Akhenatenin aikana ja mitä todennäköisimmin myös hänen jälkeensä Egypti oli melkoisessa käymistilassa. Riehuihan maassa uskonkiistoja, koska vaikutusvaltaisen papiston ylläpitämää jumalakulttia vastaan oli noustu ja pääjumala Amon syrjäytetty. Papisto alkoi saada uudelleen otetta vallasta. Heidän tavoitteensa oli mitä todennäköisimmin kitkeä juuriaan myöten vääräuskoisen faaraon perimä. Ehkä siinä meni myös Tutankhamon.
Tutankhamonin kuolemaa ovat tämän päivän tiedemiehet yksi toisensa jälkeen yrittäneet selvittää. Kuolinsyyksi on esitetty tapaturmaa ja sitä seurannutta tulehdusta, malariaa tai muuta sairautta, iskemällä tehtyä murhaa, myrkyttämällä tehtyä murhaa ja mitä milloinkin. Tuskinpa siihen aivan sataprosenttista selvyyttä saadaankaan.
Tutankhamonin kohtalon ja ylipäätään Egyptin kiehtovan historian innoittamana laittelin korteni tähänkin kekoon ja kirjoitin nuortenkirjasarjaani toisen Egypti-aiheisen teoksen nimellä Hieroglyfien salaisuus. Toivon sen osaltaan lisäävän nuorten kiinnostusta Egyptin historiaan, sillä onhan se samalla meidän kaikkien historiaa.
27.5.2014
Matti
 |
| Tuoli Tutankhamonin haudasta |
 |
| Tutankhamonin ka-sielu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.