Ensimmäisen Kiinaan sijoittuvan seikkailutarinan kirjoitin keisariajan Kiinasta. Teos sai nimekseen Kielletyn kaupungin aarre. Kirja on siis viides teos Seikkailuja maailmalla -kirjasarjassani.
Kielletyn kaupungin aarre vie lukijansa tietysti Pekingin - kiinalaisittain Beijingin - vanhaan keisariajan salaperäiseen ihmeeseen Kiellettyyn kaupunkiin. Toki kirjassa kierretään ennen sitä monia muita Pekingin keskeisiä maamerkkejä kuten Kiinan muuri, Keisarillinen Kesäpalatsi eli Yiheyuan, Taivaan temppeli eli Tiantan, Taivaallisen rauhan aukio eli Tiananmen ja hutongit, nuo vanhan Pekingin ahtaat sokkeloiset kujat. Kirjan juoni lähtee kuuluisan Ming-dynastian keisarihaudoilta. Seikkailussa etsitään keisari Yonglen aarretta.
"Kiinan yksinvaltiaat keisarit asuivat ja hallitsivat Pekingin Kielletyssä kaupungissa. Nimensä mukaisesti tuo vallihaudoilla ja muureilla suojattu alue oli kuoleman uhalla tavalliselta kansalta kielletty. Nykyisin keisariajan loistoa ja ihmeitä pääsevät Kiellettyyn kaupunkiin ja muihin pyhiin paikkoihin ihailemaan ja ihmettelemään myös turistit.
Kaksoset Heta ja Aapo ovat matkustaneet isovanhempiensa mukana Pekingiin. Ming-dynastian keisarihaudoilla he kuulevat tarun 1400-luvulla hallinneen keisari Yonglen aarteesta. Sitä vartioivat kiinalaisen jumaluustaruston taruolennot ja pedot. Jos uskaltaa niitä uhmata, voi löytää tuon ikivanhan aarteen. Tarun mukaan aarteen löytyminen tekee Kiinasta maailman mahtavimman valtion.
Keisarien Kesäpalatsissa Heta ja Aapo pääsevät uskaliaan tempauksen avulla aarteen jäljille. Salaperäisessä Kielletyssä kaupungissa he onnistuvat selvittämään vuosisatoja vanhan salaisuuden."
Myös tämän teoksen - kuten sarjan aikaisempienkin teosten - tapahtumapaikat ovat pääosin todellisia. Ne perustuvat omaan matkakokemukseeni Kiinasta, jota pidän todella mielenkiintoisena maana, vaikka olenkin päässyt sitä raapaisemaan vain hyvin pinnallisesti pieneltä osin. Kirjassa on myös varsin runsas värivalokuvakuvitus kerrotuista kohteista. Kirja on siten nykyajan tapaan reality-sovellus seikkailukirjasta. Siten se toiminee matka- ja kohdekuvauksenakin fiktiivisen seikkailutarinansa ohessa.
Tulkoon tässä yhteydessä kuitenkin todettua kirjan yksi tahallinen, mahdollinen harhaanjohtavuus. Kirjassa aarteena metsästetty kruunu ei ole keisari Yonglen, vaan hänen puolisonsa. Jos tuo keisarinnan kruunu kirjassa kerrotun tarun mukaisesti johdattelee maailman valtiaaksi, niin tuskinpa se paljon erehtyy, sillä "jokaisen keisarin takaa löytyy aina keisarinna", todellinen vallankäyttäjä.
Kirjan ensimmäinen painos on jälleen julkaistu vain e-kirjana ja löytyy ainakin Elisa Kirjan palvelusta. Kirja on hinnoiteltu todella edulliseksi ajatellen nuorta lukijakuntaa. Kirjan julkaisija on Naruska Saivo Oy.
Valitettavasti julkinen kirjastolaitos ei ole vieläkään herännyt sähköisen kirjan aikakauteen. Se näyttää puuhastelevan erään yksityisen verkkovälittäjän kanssa, mutta siitähän ei synny toimivaa e-kirjastoa. Sen seurauksena nykytilanne on se, että vain vähäinen osa julkaistavista e-kirjoista tulee kirjaston käyttäjien ulottuville. Häpeällistä!
Pitäisi kiireesti käynnistää käytännön toimet, joilla vaikkapa Kansalliskirjaston kylkeen synnytettäisiin valtakunnallinen e-kirjasto koko kansan tarpeisiin. Saataisiin kansantaloudellisesti kustannustehokas palvelu, joka kykenisi tasapuolisesti tyydyttämään kansalaisten tarpeet asuinpaikasta riippumatta. Ei ole mitään järkeä pyrkiä toteuttamaan kuntakohtaiseen jaotteluun perustuvaa e-kirjastolaitosta, sillä e-kirja ei ole paikkaan sidottu tuote. Ei ole myöskään järkevää toteuttaa e-kirjastoa siltä pohjalta, että siinä välikäsinä olisivat kaupalliset e-kirjavälittäjät aiheuttamassa täysin tarpeetonta lisäkulua. Onkohan kirjastolaitoksen hidasteluun syynä se, että kirjastosektorin nykytoimijoilla ei ole riittävää tieto- ja osaamispohjaa? Vai onko syy vielä proosallisempi - siis se, että e-kirjan yleistyminen uhkaa omaa henkilökohtaista työsuhdetta?
31.1.2014
Matti Uurinmäki
Kielletyn kaupungin aarre vie lukijansa tietysti Pekingin - kiinalaisittain Beijingin - vanhaan keisariajan salaperäiseen ihmeeseen Kiellettyyn kaupunkiin. Toki kirjassa kierretään ennen sitä monia muita Pekingin keskeisiä maamerkkejä kuten Kiinan muuri, Keisarillinen Kesäpalatsi eli Yiheyuan, Taivaan temppeli eli Tiantan, Taivaallisen rauhan aukio eli Tiananmen ja hutongit, nuo vanhan Pekingin ahtaat sokkeloiset kujat. Kirjan juoni lähtee kuuluisan Ming-dynastian keisarihaudoilta. Seikkailussa etsitään keisari Yonglen aarretta.
"Kiinan yksinvaltiaat keisarit asuivat ja hallitsivat Pekingin Kielletyssä kaupungissa. Nimensä mukaisesti tuo vallihaudoilla ja muureilla suojattu alue oli kuoleman uhalla tavalliselta kansalta kielletty. Nykyisin keisariajan loistoa ja ihmeitä pääsevät Kiellettyyn kaupunkiin ja muihin pyhiin paikkoihin ihailemaan ja ihmettelemään myös turistit.
Kaksoset Heta ja Aapo ovat matkustaneet isovanhempiensa mukana Pekingiin. Ming-dynastian keisarihaudoilla he kuulevat tarun 1400-luvulla hallinneen keisari Yonglen aarteesta. Sitä vartioivat kiinalaisen jumaluustaruston taruolennot ja pedot. Jos uskaltaa niitä uhmata, voi löytää tuon ikivanhan aarteen. Tarun mukaan aarteen löytyminen tekee Kiinasta maailman mahtavimman valtion.
Keisarien Kesäpalatsissa Heta ja Aapo pääsevät uskaliaan tempauksen avulla aarteen jäljille. Salaperäisessä Kielletyssä kaupungissa he onnistuvat selvittämään vuosisatoja vanhan salaisuuden."
Myös tämän teoksen - kuten sarjan aikaisempienkin teosten - tapahtumapaikat ovat pääosin todellisia. Ne perustuvat omaan matkakokemukseeni Kiinasta, jota pidän todella mielenkiintoisena maana, vaikka olenkin päässyt sitä raapaisemaan vain hyvin pinnallisesti pieneltä osin. Kirjassa on myös varsin runsas värivalokuvakuvitus kerrotuista kohteista. Kirja on siten nykyajan tapaan reality-sovellus seikkailukirjasta. Siten se toiminee matka- ja kohdekuvauksenakin fiktiivisen seikkailutarinansa ohessa.
Kirjan ensimmäinen painos on jälleen julkaistu vain e-kirjana ja löytyy ainakin Elisa Kirjan palvelusta. Kirja on hinnoiteltu todella edulliseksi ajatellen nuorta lukijakuntaa. Kirjan julkaisija on Naruska Saivo Oy.
Valitettavasti julkinen kirjastolaitos ei ole vieläkään herännyt sähköisen kirjan aikakauteen. Se näyttää puuhastelevan erään yksityisen verkkovälittäjän kanssa, mutta siitähän ei synny toimivaa e-kirjastoa. Sen seurauksena nykytilanne on se, että vain vähäinen osa julkaistavista e-kirjoista tulee kirjaston käyttäjien ulottuville. Häpeällistä!
Pitäisi kiireesti käynnistää käytännön toimet, joilla vaikkapa Kansalliskirjaston kylkeen synnytettäisiin valtakunnallinen e-kirjasto koko kansan tarpeisiin. Saataisiin kansantaloudellisesti kustannustehokas palvelu, joka kykenisi tasapuolisesti tyydyttämään kansalaisten tarpeet asuinpaikasta riippumatta. Ei ole mitään järkeä pyrkiä toteuttamaan kuntakohtaiseen jaotteluun perustuvaa e-kirjastolaitosta, sillä e-kirja ei ole paikkaan sidottu tuote. Ei ole myöskään järkevää toteuttaa e-kirjastoa siltä pohjalta, että siinä välikäsinä olisivat kaupalliset e-kirjavälittäjät aiheuttamassa täysin tarpeetonta lisäkulua. Onkohan kirjastolaitoksen hidasteluun syynä se, että kirjastosektorin nykytoimijoilla ei ole riittävää tieto- ja osaamispohjaa? Vai onko syy vielä proosallisempi - siis se, että e-kirjan yleistyminen uhkaa omaa henkilökohtaista työsuhdetta?
31.1.2014
Matti Uurinmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.